Vesihuollon tulevaisuuskestävyys vaatii rohkeaa uudistumista

Yhdistyksen syystyöpajassa Systeeminen kaksoissiirtymä infrassa keskusteltiin vesihuollon tulevaisuuskestävyydestä. Keskustelu aloitettiin koostamalla jo alalla yleisestikin tunnistetut toimialan suurimmat haasteet. Haasteista edettiin tunnistamaan tarpeellisten muutosten esteet sekä edelleen mahdollisuuksiin. Keskusteluissa nousi esiin selkeä tarve uudistaa rakenteita ja ajattelumalleja, jotta ala pystyy vastaamaan niin ilmastonmuutoksen, turvallisuuden kuin taloudenkin haasteisiin.

Kuva. Yhdistyksen hallitus kokoontui syyskuussa työpajaan, jonka teemana oli systeeminen kaksoissiirtymä infran verkostojen hallinnassa. Työpajan alustuksena toimi alustus ”Mitä on tulevaisuuskestävyys? Sudenkuoppia ja uuden oivaltamisen paikkoja.” Kuvassa osa työpajaosallistujista FiSTT:n hallituksesta Ari Kaunisto, Sauli Pihamaa, Mari Saartoala, Jouni Hyypiä ja työpajan alustuksen pitäjä Sanna Ketonen-Oksi.

Nykyhetken haasteet liittyvät ennen kaikkea saneerausvelkaan, omistajaohjauksen ongelmiin, turvallisuusriskien hallintaan sekä ympäristönäkökohtiin. Vesihuollon ala on Suomessa sirpaloitunut kuntakentän mukaisesti, ja kehittämistyötä leimaa usein operatiivisten asioiden ensisijaisuus ideoinnin ja pitkän tähtäimen kehityksen sijaan.

Uudistumisen esteiksi tunnistettiin muun muassa alan konservatiivisuus, laitosten keskimääräinen pieni koko, varovaisuus uusien menetelmien käyttöönotossa sekä pelko oman työn säilymisestä ja osaamisen riittävyydestä ympäristön monimutkaistuessa ja teknistyessä kiihtyvää vauhtia. Näiden seurauksena uusia teknologioita ja toimintamalleja hyödynnetään hitaasti, vaikka tarve uudistumiselle on ilmeinen.

Kuva. Alustuksen jälkeen hallituksen jälkeen hallituksen jäsenet työstivät aktiivisesti ryhmätöitään. Kuvassa osa työpajaosallistujista FiSTT:n hallituksesta Seppo Rautiainen, Jussi Kuikka ja Pertti Leppänen

Mahdollisuuksia tulevaisuudessa ovat suurempien (edelleen julkisomisteisten) organisaatioiden ja laitoskokojen muodostaminen, jopa kansallisen infraomistajan perustamiseen saakka sekä toiminnan yhdenmukaistaminen. Lisäksi korostettiin osaamisen ja koulutuksen lisäämistä vastaamaan nykyisiä lukuisia osaamisalueita perinteisen vesihuolto-osaamisen lisäksi, avoimempaa vuorovaikutusta sekä alan näkyvyyden vahvistamista. Tavoitetilana nähtiin nollapäästöisyys, korkea osaamistaso, resurssien tehokkaampi käyttö ja toiminnan kehittäminen laadun ehdoilla.

Työpajan keskusteluissa korostui, että kulttuurinen muutos on välttämätön. Vesihuollon merkitys tulee nostaa vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, lukuisiin pieniin kuntaomistajuuksiin pohjautuvasta omistajuudesta on siirryttävä kohti laajempaa yhteistä (edelleen julkista) omistajuutta, ja vesihuollon kriittinen rooli koko yhteiskunnan toimivuudessa on otettava vakavasti.

Tästäkin aiheesta lisää yhdistyksen vuosikonfferenssissa 10.-11.3.2026 Tampereella – https://fistt.fi/fistt-vuosikonferenssi-2026-tampereella10-11-3/. Tule mukaan ja osallistu alan kehittämiseen!